keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Puolustus vuoti mutta maalinsylkijät kunnostautuivat

Ankean alkukauden jatkoksi sain maistaa menestystä Jukolan voiton myötä. Yhden pummin syndroomana näkynyt heikko itseluottamus tärveli kaikki toukokuun kisat niin, että paikka kakkosjoukkueessa oli enemmän kuin ansaittu. Kunnes erinäisten ikävien tapahtumien jälkimainingeissa sain tiedon ykkösen paikasta lauantaina Venlojen viestin aikana.

Haaste otetaan vastaan kun sellainen eteen sattuu. Osuus vaihtui kertaheitolla pimeästä valoisaan ja matka pitkästä lyhyenläntään. Selasin vastustajien juoksijat ja analyysi oli että ei hätää, kyllä mie tästä selviän kaikella kunnialla.

Lähtötilanne oli aavistuksen haastavampi kuin oletin. Kärkeen matkaa 4min40sek ja edessä kovia hahmoja, kuten Österbö, Fraser ja Lakanen. Ykköselle tein mielestäni hyvän reitinvalinnan kiertelemällä vasemmalta, ihmettelin vaan kun ei minkäänlaista urantynkää näkynyt. Kakkoselle huono reitti ja ennen rastia pienet seisoskelut, Halden kaahasi sivummalta eteen ja minä syöksyin perään. Sören Bobach piti sen verran rapsakkaa kyytiä, että 30 metrin etumatkaa en saanut kelattua oikein millään kiinni. Menin vielä jollekin rastille sen perässä melkein väärälle hajonnalle saakka ja piti palata takaisin päin, tappiota 40 sekkaa. Onnekkaalla reitinvalinnalla sain selän jälleen näkyviin ja kärsin.

Loppumatkalla pummattiin vielä reilusti joten pummia mulle yhteensä 3 minuuttia. Olo oli pettynyt. Ei sellainen juoksu mitä tässä paikassa olisi tarvittu, ei ollenkaan. Nyt piti vetää keulaa kiinni.

Jälkeenpäin olen kuitenkin ajatellut, että hyvä edes näin. Tiomilasta taisi olla kuusi viikkoa, silloin jäin kuitenkin juoksemalla 1min jokaisella kilometrillä. Eikä harjoittelu tässä välissä ole ollut mitään kuukamaa, en ole pystynyt heikon palautumisen vuoksi treenaamaan kertaakaan yli 10h viikossa, samoin 100km on edelleen rikkomatta. Osuussijoitus näyttää olevan seitsemän, ei sekään ihan heikko kuitenkaan ole.

Kiitokset joukkuetovereille suorituksista ja myös siitä, että sain lukea Jukolan sanoman 2014.

Nyt pitää vähän miettiä mitä sitä tekisi.