Aamun koittaessa ilta jo hämärtää

Mistä hitosta sitä nyt kirjoittelis. Ei tapahdu mitään muuta kuin lenkkeilyä ja satunnaista koulunkäyntiä. Ei siitä mitään ihmeellistä kerrottavaa kerry, harvoin esim koulussa tapahtuu mitään muuta kuin lounas ja sen jälkeen pari tuntia työtä. Gradun eteneminen on viime aikoina ollut erittäin hiljaista, kai se siitä syssymmällä lähtee taas.

Treenit menee jo aika hyvin, ja oon siitä melko onnellinen. Eilen juostiin Miikan kanssa vetoja hallissa. Ekat meni jo entiseen malliin ja aattelin että kunto on menny etiäpäin. Pikkusen kun alettiin kiihdyttämään niin meikäläisen juoksu tökkäs siihen paikkaan, ei vaan pääse ja happo kömpii reisistöihin. Tänään sitten Aaro Asikaisen kanssa 20 kilometriä, ns. kettukolmosen lenkki. Alkuun jalat nihkeät/nihkeähköt, loppuun jo paremmat. Onkohan joku jaksanut tahkota tänne saakka? Jos on niin vaihetaan aihetta.

Lueskelin Helsingin Sanomista ja Ilta-Sanomista että Jari Sarasvuo on rakentanut rakkaalle Virpilleen lemmenpolun. Virpillä on tietysti rankkoja treenejä meneillään ja kannustusta kaivataan. Espoolaisen pururadan varteen syttyy sitten ihanasti led-valoin valaistuja kylttejä joissa lukee esimerkiksi:

Fear less
Love more
Fight harder

Myös Joensuun kovamaineiselle kolmiolenkille voisi joku laitattaa kylttejä. Hullunkolmion sektori alkaa nimittäin olemaan melkoisen tuttu, ei aina oikein jaksa inspiroitua kuten nuorempana. Sopivia tekstejä voisi olla vaikka:

Beer less
Ahistaako?
Opitpahan olemaan
Yrittäisit edes

Ai että kun siinä lävähtäis kulku tappiinsa samantien! Tulevana lauantaina järjestetään 10 kilometrin aikakoe kyseisellä alueella, silloin olis jo hyvä saada noi kyltit toimintaan. Ledit tarvii vaikka päivällä juostaankin, siksi pimeää aikaa me Joensuussa elämme.

Sen verran on pakko tinkiä että roskia ei aleta kilvan poimimaan.