Posket on kuin Jouko Kuhalla

Käytiin edellisessä jutussa mainitussa juoksukisassa. Uudenvuodenjuoksu järjestettiin siis Pretoriassa ja sehän on sen verran Dullstroomia alempana että lämpöä piisaa. Jos täällä on pidellyt semmosta mukavaa kahtaseiskaa niin siellähän taisi olla reilu kolmekymppiä. Aivan kuin Suomen suvi mutta vähälumisempi.

Tuloksista en tiedä sen enempää kuin että Haldin oli paras suunnistaja ja mie hävisin 1'50. Välissä maaliin runttasi Itis, Topikin olis siinä ollut ellei olis keskeyttäny. Taanis olis sitten siellä mun takana. Eihän toi nyt mitään hyvää menoa ole, se on varmaa. Kuitenkin pitää muistaa että edeltävät ajat ovat olleet vielä paljon synkempiä joten sinällään tähän saumaan sain sen mukavan tiedon että suunta on ylöspäin. Seuraavat kuukaudet kertoo millä nousukulmalla edetään. Jos hemoglobiini olis Suomeen tullessa jo yli 120 niin ei olis tämäkään leiri mennyt hukkaan.

Kisassa oli viime vuonna ollut 1600 osallistujaa ja jos arvata pitää niin samaa luokkaa määrä oli tänäkin vuonna. Varsinaisia juoksijoita siellä oli vain muutamia, loput sitten etenivät reitin suurimmaksi osaksi kävellen. Toisella kierroksella saikin suorittaa ohituksia sen minkä kerkesi.

Tänään lenkillä tuli vastaan tuttuja miehiä Joensuusta. Täähän on niinku hullunkolmiolla juoksis, on maailma niin pieni. Kylässä asustavat myös nykyinen seurakaverini Fabian Hertner sekä entinen seurakaveri Babtiste Rollier, heitä en ole vielä nähnyt. Kai nekin lenkillä käyvät, ei se siitä ole kiinni. Eilen lähimäen päällä näky kyllä pari ohuen näköistä kaveria, ehkä ne paineli siellä sveitsiläisreisineen ylös ja alas. Niin joo, ohan täällä jotain ruotsalaisiakin.

Mitäs sitte. Iltasella vetoja ja huomenna ansaittu kevyt päivä. Siitä sitten viimiselle viikolle pahat mielessä. Ohjelma näyttää olevan sen viikon osalta suunnistuspainotteinen ja viikonloppuna on tarjolla myös pari kisaa. Niistä enemmän,
ENSI VIIKOLLA!