torstai 15. heinäkuuta 2010

Leikkimielisen kilvoittelun traaginen päätös - mies joi Mustekala-Paulin lonkerot!

SPP
Joensuu

Joensuussa järjestetty kilpapyöräilytapahtuma sai lopulta dramaattisen käänteen, kun kovin odotuksin Iiksenportin tempoajoon suunnannut Simo-Pekka Fincke tiesi kuntonsa ja tempoi kuin tempoikin oman ennätyksensä ja samalla reilusti alle pahimman kilpakumppaninsa Tuukka Turkan ennätyksen alle. Fincken henkilökohtainen ennätys kirjataan nyt lukemin 17:21,7.

-Se tietää huikeaa 40km/h keskinopeutta. Keskivauhtia on parannettava enää 13 km/h, ja olen valmis suurten etappiajojen prologiosuudelle. Sen verran on sanottava, että Tuukka kärsi minuun verrattuna olosuhteista. Hän kellotti oman aikansa ylämäkeen ja vastatuuleen, Fincke kommentoi heti välittömästi tässä vaiheessa suorituksen tauottua.

Valmistautuminen meni nappiin


-Heti siinä Eliittikisojen jälkeen yhdeksän persiissä tiukkasin lyreksit reisilihaksistojen ympärille ja läksin kohti Iiksenporttia pääasiassa laakereilla leväten. Muutamien avausvetojen jälkeen päätin että tänään louhittaisiin niin että tyrät rytkyy, Fincke tiivisti valmistautumisensa avainasiat.

-Lähtölueelle rullatessani Äänekosken suuret miehet Kaivosaari&Vertainen olivatkin jo paikalla Casiot hyvin rasvattuina, fiilis oli sellainen ettei mikään voi mennä enää pieleen, ei mikään ei mikään.

-Huolella harkitun soittolistan pärähtäessä käyntiin tiukkasin poljinta toisen eteen sen minkä nyt vain suinkin tiukata voi. Se oli suoranaista junkomista sanan varsinaisessa merkityksessä.

- Kulhon liikenneympyrää lähestyessäni happo alkoi kömpiä lyrekseillä verhoiltujen reisilihaksistojen uumeniin kuin muikku Martomaan suuhun Kolin maisemahiihdossa vuonna 2005. Samalla kuin varmana ennusmerkkinä kuulokkeista pärähti tämä taistelu hävitään, tämä taistelu hävitään ja vielä kertaalleen TÄMÄ TAISTELU HÄVITÄÄN. En antanut asian häiritä täydellistä tempokeskittyneisyyttä vaan jatkoin poljinten jungontaa tuhkatihiällä tahdilla. Viimeisellä kilometrillä kaikki ne vuosien mittaan poljetut harjoitustunnit välähtivät mielessäni sekunnin aikana, hetken luulin jopa kuolevani. Sanotaanhan, että ennen kuolemaa koko elämä vilahtaa silmissä pienessä hetkessä, eikä elämässä ole muuta ollut kuin poljentaa. Viimeisillä sadoilla metreillä pystyin vain nauttimaan, sillä syvällä sisimmässäni tiesin ennätyksen tulevan. Siinä kohtaa lävitseni kulkivat miljoonat tunnekuohut, Fincke kertoi kyyneleitä pyyhkien.

Ilta sai dramaattisen käänteen

Kilpailun jälkimainingeissa silmin nähden liikuttuneessa tilassa ollut Fincke riehaantui aiheuttaen kärsimystä viattomalle luontokappaleelle.

-Ajon jälkeen minulla oli vietävä jano ja päätin juoda vain yhden tai kaksi ex-ennustaja Mustekala-Paulin lonkeroista. Ei yhtään enempää koska huomenna olisi työpäivä. Ensimmäiset kolme menivät kuitenkin suoraan ikeniin, ja päätin sitten tempaista loputkin ennen yökerhoon siirtymistä.

-Haluan esittää anteeksipyyntöni Paulille. Se oli tyhmästi tehty. Vetoan kuitenkin jymyhelteeseen, kestävyysurheilu näillä helteillä ei ole mitään helppoa hommaa. Janohan siinä tulee perketi vie.

Fincke ei lepää, seuraavat tavoitteet jo selvillä

-Elämässä pitää olla jatkuvasti tavoitteita ja haasteita, seuraavaksi suuntaankin Ilosaaren kolmipäiväisille kovin tavoittein. Toivottavasti Joensuussa saadaan nauttia edelleen kuumista päivistä, sillä viileillä keleillä olen auttamatta alakynnessä viheliäisen reumatismini kanssa, päätti Fincke tarinansa.


KATSO VIDEO!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.