Juukan vahvuus on todella idyllisen Puu-Juuan ohella tämä hieno suunnistusmaasto. Siellä kun painaa niin eipä paljon muut huolet paina kuin karhun kohtaaminen. Eikä sitäkään kovin useasti ole tullut kohdattua. Nekin kerrat ovat päättyneet meikäläisen suvereeniin voittoon. Karhu on sitten painellut hännäntöpö koipien välissä kohti talviunia.
Aamusta menin 1h20min huoltavaa vauhtia. Mieli olisi tehnyt kovempaankin kyytiin, kroppa tuntui kuitenkin totaalisen jumiselta eilisen Jyrinkankaan vauhti-iloittelun jäljiltä.
Väliaika meni Juukan ABC-asemalla. Hieman olisi tehnyt mieli Puu-Juuan työttömien makaroonilaatikkoa. Käytiin kerran semmosessa paikassa ja kun astuttiin sisään niin semmonen partasuu kysy viereisestä pöydästä että onko pojat saanu uistelemall isoja haukia.
Lepoaika oli noin kaksi tuntia. Tuskin se siitä pidemmällä palautuksella olis paremmin kulkenut. Aurinko tuli sopimoilleen esiin ja edessä oli Sörsselsönin laatima ehkäpä isoin säksätystreeni koskaan. Kolme pätkää vauhdikkaasti niin , että jokainen asettelee rasteille nauhat, ellei siellä ole jo joku semmoista ehtinyt asettaa. Mainio idea kerrassaan. Pirun hankala vain saada selvää mihin suuntaan miltäkin rastilta pitää suunnata, viivoja menee sen verran joka suuntaan. Eipähän tarvinnut yleensä stopata kuin muutamalle rastille nauhaa asettamaan, muualla oli jo valmiina.
Kiva päivä kaiken kaikkiaan. Kulku on vaan tosi niukka. Lieneekö palautuminen pitkiltä vielä vaiheessa. Selkäkin vaivaa pikkusen, sitä hoidetaan vähentämällä suunnistusta. Toivottavasti lääkkeen teho ei nyt alkaisi heikkenemään, muuten joutuu tökätä kortisoonit SI-niveliin ja se on pahinta mitä mie tiiän.
Tässä vielä kartat. Tässä vaiheessa kuuluu aina todeta että pahoittelenn heikkoa kuvanlaatua ja sitten vielä että en valitettavasti omista skanneria.
Juuassa tai ei missään---=?
VastaaPoista