Tänään lähdin tekemään rivakkaa suoritusta ilman liikoja varmisteluita. Eilen illalla Matu sai hieman ojentaa miestä, kun olin siipi maassa luovuttamassa. Ojentaminen tepsi, ja sen ansiosta sain tänään hieman henkeä hommaan. Itsehän vaadin yleensä edes pientä jännitystä, että pystyn juoksemaan hyvin.
Harmittavan lähelle jäi voitto. Nyt olisi ollut paikka se ottaa, mutta hyvä näinkin.
Kaikenlaista parannettavaa suorituksesta löytyy edelleen, mutta homma pysyi loppuun saakka kasassa, huolimatta pienestä liitosten natinasta. Huomenna yritän jättää ne pienetkin narinat tonne Meten koppaan, sinne ne kuuluvatkin.
Tulokset
GPS-seuranta
Kohta se on rokki taas. Sitten voi taas kysellä itseltään, että missä on mun särö?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.