Koin eilen yhden elämäni tähtihetkistä. SM-erikoispitkillä käteen mennyt tikku pullahti nimittäin vihdoin ulos. Haava oli mennyt nopeasti umpeen mutta viime aikoina se kohta kädestä oli menny jotenkin semmoseks vaaleaksi. No, rupesin ehtoolla hommiin ja tein neulalla pienen reiän ihoon. Siinä kun aikani puristelin niin sieltähän solahtikin aikamoinen annos mätää ulos. Kattelin kuitenkin että ettei siellä sisällä jotain tummempaakin pilkistelis! Jatkoin puristelua ja awot, semmonen melkoisen isokokoinen pala puuta sinkoutu ulos. Ai että se oli hienoo! Lähes yhtä hienoo oli viimeeksi kun vuoden 2007 amareissa kyynelkanavaan meni joku heinän osio. Sieltä sen pää kurkisteli ja pinsettien avulla saatiin vedettyä ulos semmonen sentin pituinen juttu! Tai kerran kun talvella palellutin korvat ja sen jälkeen korvareiästä tuli myöskin noin senttimetrin pituinen suikale kuivunutta ihoa. Tais muuten olla samainen vuosi 2007 kun se tapahtu. Se olikin huippuvuosi, kaks tommosta suurta hetkeä saman vuoden aikana.
Ja loppuun vielä eilen tullut tekstari:
Hanki jo se nainen. Tulis joskus vähä parempaa juttua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
roppa hylkii, leiriannos oli siis riittävä.
VastaaPoista