Kyllä se nyt on vaan tunnustettava. Huhtikuun kisat on jätettävä väliin.
Olo on jatkunut poikkeuksellisen väsyneenä jo niin pitkään, että oli tehtävä hieman lisätestejä. Yritin viime tiistaina lähteä lenkille ja 450 metriä juostuani iski rintakivut ja heikko olo. Se hieman pelästytti. Otettiin sydänfilmiä, ultra-ääntä, keuhkoröntgeniä ja verikokeita pullollinen jos toinenkin. Se onkin vanhalle piikkikammoiselle kivaa hommaa. Lääkäri tutki ja hutki tullen seuraavaan johtopäätelmään: täyslepoa nyt pari viikkoa ja sitten uusi katselmus.
Nykytila: Yt hyvä. Hoikka mies. Kävellen tulee vastaaottohuoneeseen eikä tuossa ala henkeä ahdistamaan.
Suunnitelma: Joko kyseessä vain yksinkertaisesti se, että ylähengitysinfektion jälkeen on vielä toipilaana. Myokardiittikaan ei täysin poissuljettu ole. Ekg:ssä aavistuksen myokardiittiin viittaavaa, mutta toisaalta tuo urheilutausta ja hoikkuus voi sotkea.
En oikein usko mihinkään sydänlihastulehdukseen. Lienee joku lukko rintarangassa...parempi kuitenkin uskoa ja pitää nyt se pari viikkoa levätä. Ei viittis kuitenkaan vielä kuolla. Ja toisaalta lauantaina menin kävelylle ja sippasin puolen tunnin kohilla.
Vietävästihän tää nyt taas harmittaa kun meni tämäkin kevät sivusuun. Ei siinä sitten kuitenkaan auta muu kuin alotella toukokuussa uutta reeniä syksyä silmällä pitäen. Ja voihan toi kuntokin olla pienessä alamäessä. Viiminen kunnon treeni kun on tehtynä 7.3 Portugalissa. Silloin kyllä kulki ja siitä haetaan voimaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.