Loveen Langennut

Perjantai 13.3

Herätys klo 3.30 ja Saxolla kohti Haminan asemaa. Siitä sitten bussilla Helsinki-Vantaalle. Matka on valmis alkamaan. Matka, joka aiheuttaa mielessäni suurta epävarmuutta. Kestääkö mies? Paljonko tulee käkeen? Hajoaako jalka jo ensimmäisenä päivänä, kenties vasta toisena?
Perillä heti klo 21. Villi leikki voi alkaa.

Lauantai 14.3

Aamulla 20 minuuttia perinteistä aamulenkkiä porukalla. Tässä vaiheessa ajattelen treenaavani juosten vain kerran päivässä, toinen lenkura sitten pyörällä tai jotenkin. Tai ei ehkä mitenkään. Hähää, ohan se varma!

Palaverissa käy ilmi että menemme suunnistamaan vasta iltapäivällä. Kirottua, repiköön rutto kasvosi! Kokeilen pyörää ja totean sen aivan liian pieneksi. Lähden juoksemaaan Teron ja Matsin kanssa. Vedän vielä koordinaatiot ja lyhyet vedot. Samalla ihailen tahdonlujuuttani. Pystyn pitämään päätökset jotka olen todella tehnyt.

Iltapäivällä pari tuntia aurinkoa, luon pohjia kesän pronssiseen rusketukseen. Myöhemmin suunnistusta 1.15. Vedän osittain kävellen. Pyrin ajamaan sisään talven aikana muodostettuja uusia malleja. Ei onnistu, palaan samaan vanhaan jo kakkosvälillä. Yhtä kaikki, nautin ihan satasella. Taivahan nautintoa!

Iltasella normaalit toimenpiteet, ruoka ja maljakko punkkua paikalliseen tapaan. Niin ja palaveri totta kai. Tällä leirillä keskitytään tavoitteen asetteluun. Tiedän ne kyllä itse mutta ulos ei tule mitn.

Ai niin, pojat tulee Joensuusta. Ihan ku olis kotona. Edustustason meininki meneillään

Sunnuntai 15.3

Aamulenkki 20 minuuttia ja perussapuskat naamariin. Ohjelmassa on kolme 3.5 kilsan lenkkiä osittain jyrkissäkin rinteissä. Vedän kaksi lähestulkoon kisavauhtia. En uskalla kertoa kellekään. Olen tyytyväinen itseeni, sama se miten käy. Jos paikat hajoaa ni sit ne hajoaa, en jaksa vetää puolivaloilla kuitenkaan. Ei siinä maailma tai mie ite suurta tappiota kärsi. Siinä tapauksessa mennään altaaseen taas. Kuriositeettina mainittakoon etten ole kuntotasooni kovinkaan tyytyväinen, kävelyksi meinaa mennä.

Iltapäivästä brunan ketsausta ja kr:n yöreeni. Vanha ystäväni Nutella-Nurmonen etenee varmasti kuin varmuus. Vitti mikä Mefisto. Itsekin olen tyytyväinen, pysyn Thierryn perässä kaksi väliä kun lyön vauhdin fortissimoon. Suoraan syömään johonkin ravinteliin jossa einestävät myös tsekit ja kr. Yhtään en tiiä kuka tarjoo mut ruokana on erilaisia papukeittoja ja muita perinneruokia asiaan kuuluvinen juomineen. Paikalliset gigolot tarjoilevat Suomen tytöille kuohuviiniä mutta eihän se auta. Nehän ovat jo täysin hullaantuneita Suomen edustavista ja uljasryhtisistä uroista. Uni saa tulla.

Maanantai 16.3

Maanantai, tuo päivistä parhain. Päätän pitää kevyen päivän ja aloitan päiväni maittavalla aamiaisella. Poimin lautaselleni tottunein ottein täysjyväleipää, jugurttia ja ituja, soijarouhetta, kananmunia sekä nuorta vasikkaa. Joku voi kysyä, että miksi nuorta lihaa. Mielestäni ruokavalion on kuitenkin oltava mahdollisimman monipuolinen.

Aamupäivällä suoritan karttakävelyn eilisellä yötreenin radalla. Suoritan myös valokuvauksellisia toimenpiteitä sillä muut vetävät starttiharjoituksia. On mukava huomata millaista sählystä suunnistus monella onkaan. Onhan tässä sentään toivoa! Linnut laulaa, ruoho vihertää, on siis kevät.

Pronssisuus ei etene tänään kovinkaan pitkälle. Hyvä niin, sen verran punainen naama peilistä aamuisin kurkistaa. Menen rasvattavaksi jo viideltä joten päivän harjoitukseen on lähdettävä jo kolmelta. Vedän kuusi kilometriä kevyttä kleerausta jonka jälkeen suoritan viikoittaisen juoksutekniikkaharjoitteeni. Lopussa teen vielä 8*10 sekunnin mäkivedot. Olen valmis kolmeen kovaan päivään.

Tässä vaiheessa lienee tarpeetonta mainita että illalla syödään.

Tiistai 17.3

Aamulla veryttelyä rannalla 22 minuuttia ja kylmähoito jaloille. Aamupäivällä ohjelmassa seisoo 1.8 kilometriä juoksua+3.5 km suunnistusta+1.8km juoksua. Juoksuosuudella pystyn lähestulkoon Thierryn vauhtiin, mutta suunnistuksessa jään pari minuuttia. Ei se nyt aivan toivotonta ole. Oikeastaan olen samalla tasolla kuin aina ennenkin. Mutta kun pitäisi pystyä kehittymään. TG voittaa, Nurmonen toinen tiukan sekuntikamppailun jälkeen. Mats kolmas parin minuutin päässä ja mie neljäs. Tosin hylsy tulee, en kyl tiiä miks.

Iltapäivällä Ropan Veljekset Topi&SP ruskettavat itseään kylki kyljessä. Topi on ollut Phuketissa joten hänen rusketuksensa on todella pronssinen. Aiheuttaa kateutta vaikkakin Jöjjen tasolle on vielä matkaa.

Illalla jumppaan ja juoksen itseni kanssa rannalla. Fiilis on taivahan hyvä, kulku jotensakin vaisu. Aallot lyövät, aurinko laskee ja muita ei näy. Näistä olen nauttinut aina.

Keskiviikko 18.3

Elämäni on aina yhtä arvaaamatonta, aamulenkin pituus on tällä kertaa 22 minuuttia. Kovaa vedetään tänäänkin. Kyseessä on kahden miehen viesti. Joukkueissa juoksee tsekkejä, ranskalaisia, venakoita, suomalaisia ja myös joensuulaisia. Heitä ei voi oikein kategorisoida mihinkään kastiin, siksi outoja tuppaavat olemaan. Edellä mainituista ovat kuitenkin lähimpänä suomalaisia. Börjen arvontakoneisto on arponut parikseni pitkän matkan suomalaisen tulevaisuuden toivon, mm-kisoissa seitsemänneksi sijoittuneen Topi Anjalan. Pitkänhuiskean ikaalislaisen jonka ei tunneta koskaan sipanneen. Roppamiehet juoksevat siis saman lipun alla.

Flunssainen Topi sanoo juoksevansa hiljaa. Tulee kuitenkin käressä ja tästä hätääntyneenä haen ykköstä minuutin verran. Muutoin juoksen varmasti ja vauhdikkaasti aivan kuin parhaimpina päivinäni silloin 10-sarjassa. Silloin kulki aina, ihan sama miten kovaa veti ni ei tuntunu missään. Tästä tulee pisin lenkkini sitten Tammikuun 20. päivän, treeni kestää yhteensä 1h20min.

Tässä vaiheessa päivittäinen lounaspasta alkaa jo maistumaan.

Iltapäivästä juoksua 1h55min w AM, Riina ja Sofia. Liukkonenkin on mukana ekat 45 minuuttia mutta joutuu tunnustamaan vauhdin liian kovaksi ja kääntyy pois. Takasin tullessa Pipon asettaa sanansa jälleen sopivasti todeten "sillon kun mie olin huipul ni en kyl käyny tyttöjen kanssa lenkillä". Totta se onkin. Rikon ennätyksen muuten toistamiseen saman päivänä.

Samaisena iltana koemme järkytyksen. KR:n pojat hyökkäävät huoneeseemme ja suorittavat raiskauksen. Joukon johtajana häärii Nutellaan itsensä verhoillut Antti Nurmonen (nimi muutettu). Erotan kaiken hälyn keskeltä sopertavat sanat Bacardi-pullo, tiedä sitten miten se tähän asiaan liittyy. Haudomme Myllärisen kanssa kostoa, ensi yönä laitamme todellisen iskupartion liikkeelle. Iskupartion, jonka iskuista ei kukaan selviä.

Tiesittekö muuten että Nurmonen on astronautti? Ja samalla ensimmäinen omilla jaloillaan kuuhun mennyt ihminen. NASA-Nurmonen!

Torstai 19.3

Aamulenkura, tuo turhuuden turhuus, kestää tänä aamuna sensaatiomaiset 21 minuuttia. Minuutin kovempi kunto ku eilen. Litra kahvia ja rinttiin.

Yritän olla aina yhden välin itseäni edellä. Ei onnistu, jää jalkoihin. Liian tiheetä katua.

Iltapäivällä rantasprinttiä. Veristä rantasprinttiä. Vedän hyvin kunnes tokavikalla keskeytän. Olen neiti, en tykkää viiltävästä kivusta.

Illalla paikalliset isännät syöttävät meidät ruhtinaallisesti. Jälkkärisamppanjat ja kaikki muut krumeluurit. Päälle disko ja pari saavia sangriaa. Otan perinteisen muuvsikavalkaadin käyttöön. Tämä tarkoittaa kairausta, virvelöintiä, lassoamista, ikkunanpesua, puiden hakkuuta ja metsurointia. Kannattaa muuten kokeilla mikäli joku lukijakunnasta eksyy joskus kuumimmille klubeille. Toimii kuin häkä!

Perjantai 20.3

Matsin ja Johanin kanssa juoksua 2h5min sisältäen 850m nousua. Sippaan ja olen todella lähellä kävelyä mutta päätän etten luovuta. Selvitän mäet, kestän rääkin ja pääsen autolle.

Huh. Iltapäivästä muutto johonkin uuteen paikkaan. En tiiä mihin mutta pitkä on matka. Kulunutta ilmausta lainatakseni taivahan pitkä. Perillä on kylmä ja maastoissa kuulemma lunta. Ruoka on pahaa ja huoneet pieniä. Nousuun lähtenyt masennuskäyrä ottaa aavistuksen takapakkia.

Iltasella käyn vielä rasvattavana.

Lauantai 21.3

Lauantai, tuo pikkukeskiviikko valkenee aurinkoisena mutta samalla niin kylmänä. Suoritan jälleen aamulenkin, tällä kertaa pituudeltaan 20 minuuttisen. Aamupala sisältää leipää, leipää ja leipää.

Aamusella juoksemme vuoden 2005 maailmancupin maastossa pitkän lenkin. Itse tyydyn naisten rataan ja käytän vain 1.06. Loppuun vedän laitumella vielä aukaisuvedot 5*80m. Jalat ovat vahvat ja odotan innolla huomista viestitreeniä. Tsekit ja KR louhivat sen jo tänään ja saavat yllätysvoittajaksi Thierryn.

Itselleni päivän päätreeni on illan lihaskunto/koortinaatiotreeni. Sen vetää silminähden hoikistunut Juha Taini. Mies on menettänyt talven aikana 5 kiloa. Kaikki mahasta ja poskista! Orastava pesusoikko vyötäröllä on kadonnut ja tilalla on pelkkää jäntevää lihasta. Syvät vatsalihakset ovat niin hyvässä tikissä, että ne näkyvät pinnalle saakka.

Nii joo, ei kulkent.

Sunnuntai 22.3

Toistan itseäni. Vedän ripiitillä. Juoksen 20 minuuttia.
Aamulla viestitreeni, 1min/km tukkaan Terolta.
Iltapäivällä sairastan flunssan.
Illalla olen kaikkien janoisten sankari, Kari Brandy!

Maanantai 23.3

Aamulla olen mystisesti terve.
Siitä sisuuntuneena suunnistan 1h45min lähestulkoon kilpailuvaudilla. Alla on metrin lumihanki, yllä sininen taivas. Kulkee, tai en tiiä siitä mutta fiilikseltään tästä tulee yksi parhaista treeneistä ikinä! Olen aivan täpinöissäni vielä pari tuntia treenin jälkeekin. Kaikki on koettu, tästä on suunta vain alaspäin.

Illasta vielä nurmella kevyttä kleerausta 45min ja 8*10s ylämäkivedot.

Vielä illemmalla syömään Pizzaa koko porukalla. Pidämmme myös puheita, niissä lähinnä kettuillaan toisillemme.

Hyvä meininki meneillään. Sain vedettyä treenit läpi eikä jalka hajonnu. Eikä se mikään ihme olekaan, harjoittelinhan maltillisesti ja lisäsin juoksumäärää nousujohteisesti. Muutenkin oli hauskaa,lähestulkoon liian lepposaa. Nyt pitää ottaa pari päivää mielialoja alspäin. Ja sehän onnistuu helposti Tanskan ja Ruotsin räntäsateessa. Kassellaan.

S-P Fincke, Turussa pohjoistuulen puhaltamana kevätpäivänä.