Ei heleketti

Jole sano että jätkä on menny tekemää pahimman virheen mitä voi tehä, oot sanonu julkisesti että menee hyvin. Otetaan siis vähän linjaa alakanttiin ja suunnataan - ei kirkkoon vaan kapakkaan.

Protugalissa käytiin seuran leirillä. Meininki oli sitä samaa ku joskus kymmenen vuotta sitten. Harjoiteltiin pari kertaa päivään ja syötiin ja oltiin niin pirun väsyneitä. Ei oikein kulkenu eikä suunnistus sujunu. Oli taas tammi-helmikuussa fysiikkatreeniä painaessa unohtunu että lajihan on suunnistus. Kelit oli peisikit, aika kylmä tuuli mut toisinaan auringossa saattoi tuntea lupauksen paremmasta. Harjoituksissa ulkkarit oli eellä ja suomalaiset perässä. Ja kaikki ketkä nyt lisenssin on maksanu oli siel samalla leirillä ja teki ne samat treenit. Ja kaikki hehkutti pikkusen facebookissa et ne oli portugalissa vaikka siellähän oli kaikki muutkin.

Sitten vaihdettiin hotlaa ja perusressi iski siinä vaiheessa. Mentiin kisoihin - thierry voitti ja mie en päässy supereliittiin.

Eli kaikinpuolin semmosta perus putkenkiillotusta se reissu oli. Just sitä mikä on hauskaa ainakin jälkikäteen, ja mistä jää ihan ok-muistoja sitten kiikkustuolissa piipun ja wiskin ääressä muisteltavaksi. Ehkä myös joen varressa tammukkaa perholla narratessa saattaa jokunen kohtalainen juttu muistua urheiluvuosilta. Ja sitten iltanuotiolla pekuloijaan että muistatteko miten tyhmii myö oltii.

Ja muutama kuva niinku blogiharjoittelijalla pitää olla.