torstai 11. kesäkuuta 2009

KR vs. VeVe

1. osuus
Jan Prochazka vs. David Schneider

Samantyyppisiä kavereita. Juoksu niillä kulkee tasasella, ylämäessä ja myös alamäessä. Molemmilla myös kokemusta Jukolan alotuksesta. Uskon että kärkipäässä vaihtoon kumpainenkin. Schneider ehkä hieman poukkoilevammalla gps-viivalla.

2. osuus
Tommi Tölkkö vs. Tuomas Mattila

Tölköllä on kokemusta näistä hommista kenties enemmän kuin kenelläkään muulla, sanoi ainakin muutama vuosi sitten että Jukola on ainoa kisa mikä enää jännittää. Jännittääkö sekään enää? Mutta, ei Mattilakaan mikään eilisen teeren poika ole. Kokenut kehäkettu ennemminkin. Ja tällä kaudella ottanut askeleen ylöspäin ollen tällä hetkellä Suomen kahdenkymmenen parhaan suunnistajan joukossa. Kulkevat todennäköisesti samassa letkassa koko taipaleen poimien omahyväisesti omia hajontarastejaan.

3. osuus
Hannu Airila vs. Petteri Muukkonen

Keravalta kumpainenkin. Miehet tuntevat toistensa vahvuudet ja heikkoudet. Muukkonen on saanut juoksunsa kulkemaan entiseen malliin ja PM-kisoissa mies suoriutui osuudestaan hienosti, samoin teki Airila. Airilaa varmempaa suunnistajaa saa hakea hakemalla, eikä löydä sittenkään. Mitä näistä nyt sanoisi, molemmat ovat osuutensa ehdotonta kärkikaartia. Tästä tulee nyt vähän tylsä kun kukaan ei ole tippumassa missään vaiheessa, mut maasto on mikä on ja miehet samoin. No eniweissi, hyvin ne tulee.

4. osuus
Miika Hernelahti vs. Simo-Pekka Fincke

Molemmat olleet parhaimmillaan varsin liukasjalkaisia kavereita. Nyt jo hieman hidastuneet ja agressiivisuuskin varsin maltillista. Miesten suunnistustaito on kuitenkin kasvanut hidastumisen myötä. Eli juuri sopivia maalinsylkijöitä tälle osuudelle. Karkaavat norjalaisilta, ruotsalaisilta ja kaikilta muilta haastajiltaan.

5. osuus
Simo Martomaa vs. Jonne Lehto

Mä luulen että oli hyvä veto valita Jole just tälle osuudelle. Hän pystyy kyllä juoksemaan tämmösen kolmevarttia niinku kuka tahansa muukin. Näin sanoi vastustaja Simppa viime vuoden Jukola-lähetyksessä, piru kun ei osaa näitä kielioppeja, tuleeko tohon viiva vai vedetäänkö se yhteen. No, mennään viivalla. Eli Lehto on varmasti yksi niistä vauhdinpitäjistä tällä osuudella. Simo puolestaan kertoi eilen että kulku on löytynyt ensimmäistä kertaa viime vuoden maaliskuun jälkeen. Hänellä se on ollut siis kateissa kauemmin kuin allekirjoittaneella. Nää kaks miestä pääsee vetämään kärjessä ja siinähän tulee eroa seuraaviin että hujahtaa.

6. osuus
Fabian Hertner vs. Marc Lauenstein

Jälleen samantyyppisiä miehiä. Nyt aletaan kallistumaan kuitenkin Lauensteinin puolelle. Jos mies näyttää Tuomas Mattilalta niin eihän se voi huonosti juosta. Ja toisalta kolmantena vuonna peräkkäin ei voi jäädä yli kuutta minuuttia. Ei vaan voi. Hertner tunnetaan jopa liukasjalkaisemmaksi kuin Lauenstein mutta nyt se ei auta, joutuu antautumaan kaksi minuuttia.

7. osuus
Thierry Gueorgiou vs. Tero Föhr

No niin, siinähän sitä on. Thierry juoksee virheettä, se on täysin varma asia. Jos Terokin onnistuu niin ei saa kiinni. Mutta mutta, Terolla suunnistus sakkasi PM-kisoissa. Eli virhe on mahdollinen. Veikkaan että menee loppukiriin. Tero voittaa raivolla.

Lainasin eilen kirjallisuutta Italian leirin vapaa-ajan viihteeksi. Seuraavat teokset tarttuivat mukaan:

Eero Mäntyranta - Kairoilta kisaladuille
Juhani Tamminen - Kaikki pelissä
Yhteisten vuosien voitolliset vaiheet jatkuvat - Marja-Liisa ja Harri
Sergei Bubka - Yritys jäljellä
Juha Väätäinen - Kierros vielä

Väätäisen kirjahan on ehdottomasti kaikkien aikojen paras. Aina se vaan jaksaa naurattaa vaikka sen on monesti jo lukenut.

Juha syö kuin näytteeksi kaksi grillattua lampaankyljystä muiden seurueen jäsenten yhtä vastaan, ja juo halukkaasti pullon hyvää punaviiniä. Päivän työ on tehty ja Afrikan yö on musta
.

Ennen SM-kisoja jopa tieten tahtoen join kaksi pulloa viskiä, että sain kuntoni osumaan oikeaan. Se kuulostaa proosalliselta, mutta totta se on. Sillä kerralla se oli varsinainen lääke. Siihen aikaan vielä join viskiä. Nykyisin vatsa ei ota sitä enää vastaan. Se oli huomattavasti parempi kuin olut mun vatsalleni. Yhdessä vaiheessa en pystynyt ottamaan olutta tippaakaan.
Nythän minä juon kaikkea. Olen totuttanut vatsani.


Tein harjoituksen ehtiäkseni kaupunkiin köyhän miehen aterialle. Pieni lihapala, munia, joskus pizzaa. Pakolliset kaljat oli otettava ettei olisi langennut itsesääliin. Aavistuksen vertainen känni antoi tunteen, että tämä pyörii sittenkin. Kolme kuukautta meni näin.


Nyt oli elettävä tarkasti. Suoraan sanoen elin patongilla ja kaljalla. En koskaan juonut ennen kuin harjoitusten jälkeen illalla. Nyt oli kalja taas tärkeä itsesäälin peittämiseksi.


Minä olen parhaassa vireessäni jos minulla on suhde naisen kanssa. En tarkoita pelkästään fyysistä suhdetta vaan ystävää, jonka olen tuntenut pitemmän aikaa. Tapaamisen kaipuu aiheuttaa sen, että kilpailusuoritukset luistavat paljon paremmin. Tapaamiset ja normaalielämän pikkuasiat, hymy, suudelma, mitä se kaikki onkin, voimistavat otetta juoksuun.

3 kommenttia:

  1. Tapanani ei yleensä ole kommentoida juuri mitään...ikinä, mutta koska pohdit myös oleellisia asioita, tässä Sinulle yksi muistisääntö (lisää): "yhdyssanoissa, joiden jotkut osat ovat erisnimiä, erisnimi erotetaan yhdyssanan muista osista yhdysmerkillä"! =)

    VastaaPoista
  2. Ootsä joku Mikaela Ingberg ku vedät aina rätti päässä?

    VastaaPoista
  3. Yhteisten vuosien voitolliset valheet jatkuvat - Marja-Liisa ja Harri

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.