Sunnuntai

Se on sitten viikon viimeinen päivä, nimeltänsä sunnuntai. Mitäs siitä nyt sitten sanois. Ainakin sen, että sunnuntaisin kestävyysurheilijat tekee pitkän lenkin. "Näitä pitkiä lenkkejä on tehty sunnuntaisin niin pitkään kun mie muistan", sanoi Simo Martomaa kerran kun olimme juuri aloittaneet pitkän lenkkimme Rantakylästä kohti Kontiolahden ampumahiihtostadionia. Siellä on kuulemma tällä hetkellä 4 kilsaa latua ja hinta vaatimattomat 12 euroa, huhheijaa. Ja takasin asiaan eli pitkään lenkkiin. Itselläni se tarkoittaa marras-joulukuussa 20-25 kilometrin juoksulenkkiä ja tammi-helmikuussa 30-45 kilometrin hiihtolenkkiä. Muistan kun vuonna 2005 vedettiin Pipon kanssa näitä hiihtolenkkejä ja loppua kohti otatimme aina ylämäkiin, ihan täysillä. Kerran Pärnällä oltiin hiihdetty, ootas tarkistan hpk:sta, joo 45 kilometriä/2.58 ja viimisen tunnin ajan aina ylämäissä katottu. Laskettiin viimistä laskua ennen Pärnää ja molemmat kyllä tiesi mitä tuleman pitää. Viimiseen nousuun ja siitä parkkialueelle asti eli noin kilometri tulisi olemaan veristä taistelua. Nousuun tullessamme molemmat alotettiin välitön isku, ensin peräkanaa ja mie eellä. Ennen nousun loppua Pipo teki iskun mutta sotkeentu suksiinsa ja kaatu. Siinä oli paikka, iskin minkä kerkesin mutta Pipo ehti vielä mukaan. Onnistuin muistaakseni pysymään edellä. Maaliin tullessamme molemmat meni polvilleen, kattelin siinä sykemittaria ja 180 siinä muistaakseni oli. Ne oli hyviä treenejä, mulla ei kulkenu koko seuraavana kesänä ja Pipolla kulki ekan kerran lokakuussa Euromeetingissä missä se voitti Emil Wingstedtin. Siihen Manna- ja Småålantivoitot. Ite oli Euromeetingin aikaan sairaana, Mannassa toipilaana ja Smoolantiin en lähteny.

Upsis. Mitäs sunnuntaina muuta...se on mukava päivä sikäli että ei tarvi mennä toista kertaa lenkille. Meikäläinenkin tekee oikeestaan joka kerta niin että isken lenkille lähtiessäni karjalanpaistit uuniin. Se on sitten mukava tulla kotiin kun vastassa odottaa valmiin ruoan huumaava tuoksu. Sunnuntaisin iltapäivät ovat hieman masentavia, viikonloppu on ohi ja työteliäs arki edessä. Siitä tosin en tiedä juurikaan mitään. Yleensä tulee makoiltua sohvalla ja kateltua telkkaria. Mahollisesti siinä saattaa tulla korispeli kyseeseen mikäli sellainen sattuu olemaan. Illalla mennää sitten aikasin nukkumaan.

Eipä siinä sen kummempia, sainpahan joka päivälle jutun. Kohta lähen juoksemaan, tavoitteena 75 minuuttia. Se on pitkä lenkki, huomenna sitten juoksuton päivä. On niin pitkät tauot takana että herkästi hajoaa joku toinen paikka. Selän tilanne ei ole vielä mikään hurraa-huutoja aikaan saava, mutta tuntuu että eteenpäin mennään hiljakseen joka viikko. Lyricat vois alkaa kohta tehoamaan jos ne meinaa tehota, huhujen mukaan kaks viikkoa ainakin pitäis niitä popsia.