tiistai 20. lokakuuta 2009

Tällaiseksi luullut en, arkipäivää aikuisen

Keskiviikko on tässä ja nyt. Keskiviikko on oikeestaan aika hyvä päivä. Silloin ohjelmassa on yleensä pitkä lenkki, niin se on ollut varmaan aina ja ikuisesti. Olen rutiineihin taipuvainen ihminen ja teen keskiviikkoisin pitkän lenkin, siihen piste päälle. Itse asiassa urheileminen ei ole mulle mitään luontoelämysten hakemista, voin ihan hyvin juosta samaa saaterin lenkkiä vaikka kaikki lenkit vuodet läpeensä. Ehkä pitäisi hakea uusia uria? No se siitä, eksyttiin keskiviikosta muihin asioihin kun aloin kuuntelemaan ajatuksia. Ajatuksia ei pidä ikinä kuunnella, muuten menee pieleen.

Vuodenajasta riippuen se keskiviikon pitkä lenkki on päivän ainoa treeni. Talvisin tulee ehkä tehtyä joku suljutreeni vielä iltasella jos jaksaa. Mutta jos on juossut vaikka kaksi tuntia mukavalla vauhdilla niin eihän siihen tarvetta ole. Sen tähden keskiviikkoillat ovat melko tylsiä. Usein keskiviikon kohdalla kuulee puhuttavan pikkulauantaista eli tuo viikon vedenjakaja on varsin perinteinen baaripäivä. Ei kuitenkaan minulla. Nykyisin sitä ei enää jaksa, tähän ikään kun tulee niin elämänarvot menevät uusiksi. Villi biletys ei vaan enää kiinnosta yhtä paljon kuin rauhallinen koti-ilta hyvän ruoan ja facebookin seurassa. Paitsi miehän en ole facebookkiin liittynyt eli jäljelle jää hyvä ruoka. Usein tulee tehtyä jotain spesiaalia kuten jauhelihaa ja makaroonia, ketsupit päälle ja nautinto on totta.

Keskiviikon myöhäisiltaan kuuluu täysi maha ja CSI. Se on ihan mukiinmenevä ohku, mutta ei yllä Kotikadun tasolle. CSI onkin miulla semmonen lämmittely torstain Kotikatua varten. Ai että, Mauriitsiot, Mäkimaat ja muut. Siinä on viihde kohillaan.

Jos omistaisin saunan niin keskiviikko olisi saunapäivä. Tykkään nykyisellään saunomisesta yli kaiken, voisin saunoa vaikka joka päivä ja tunnin toisensa jälkeen. Mutta ei, kun ei ole saunaa niin ei ole ei.

Semmonen se keskiviikko on.

Ps. vedin eilen uuden ajan toisen kovan treenin. 7 kilsaa helpohkoa yösuunnistusta, hyi että kun tuntus pitkältä. Asikaiselta takkiin 5 minuuttia, siinä on lähtötaso valmiina. Kyllä on Fincken ukon pojalla pitkä matka takasin kuntoon. Ei sillä ettenkö sinne vielä pääsisi. Jos ihmeparantuminen tapahtuu niin vietän joulun Etelä-Afrikassa...sen jälkeen tilanne on jo toisenlainen ja roppa ronssinen.

Ps2. eilen ei tullu muuta kuin viehetappioita.

3 kommenttia:

  1. mie klikkailin tässä mainoksia työpäiväni kuluksi, ja huomasin että täällähän on montakin jotka liittyy sun elämään, kuten hiivatulehduslääke ja sheivausvinkit. -e-

    VastaaPoista
  2. Näin on. Tuohon lisäisin vielä puunkaadon, pilateksen ja etenkin eturauhasongelmat. Mun kiinnostuksen mukaan ne määräytyy.

    VastaaPoista
  3. Otin heti pikalainaa ja ostin noksua

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.