Ollaan kuin oltaisiin matkalla etelään

Yleensä olen matkaillut etelän lämmössä talven aikana enemmän tai vähemmän. Vuoden 2002 jälkeen on tullut käytyä joka talvi (pl. 2007) Espanjassa, Portugalissa, Italiassa tai Etelä-Afrikassa. Onpa käyty Marokossakin ihan vaan päiväseltään kun siihen Gibraltarin läheisyydessä on ollut tilaisuus. Tänä talvenakin olisi mahdollisuus lähteä heti kättelyssä vuodenvaihteen jälkeen Canariffalle. Tenelle, Lanzalle, Cruziin tai johonkin. Onneksi olkoon Simo-Pekka, olet voittanut kahden hengen kahden loman Bahia Feliziin! Kuten Onnenpyörässä todettiin.

Tänä talvena tyydyn kuitenkin kotoisiin olosuhteisiin. Mehtimäen kolmiolenkkiin, Areenan kaarteisiin ja voimailusaliin, Islon mattoon, Repokallion neloseen, Pärnän vitoseen, Jyrin lenkkiin, Vesikon altaaseen, Utran hiihtonousuun ja Ryhäsen hierontaan. Pihlajan lounaaseen, Supan vessaan, Jetin opiskelijaolueen, Oliivin tuliseen kastikkeeseen, AP:n saunaan, Suvantosillan tuuleen, Glorian After Workkiin, Tuukan loppumattomiin ideoihin, Pajusen kulkuun ja Matun hymyyn. Muutamia mainitakseni.

Ei huono vaihtoehto, joskin osaltaan myös pakon sanelema. Tässä tilanteessa viisainta on välttää matkustelua ja panostaa vakaisiin olosuhteisiin. Leirit tuntuvat lähinnä ahdistavilta kun saa olla jatkuvasti spekuloimassa mahtaako olla kipuja ja minkälaisia. Kotona ollessa voi tarpeen tullen tehdä sitä mitä pystyy tai sitten vain viettää aikaa hyvässä seurassa. Leirillä ei yleensä ole mitään muuta kuin harjoittelu.

Kari Variksen ex-suksien avoin tilitys: suhde suunnistajaihmisen kanssa on tosi

Lyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausettalyhyttälausetta.

Siinä tavoite.

Treenit rullailee omaan mukavaa ja sopivan väljään tahtiin. Viime viikolla juoksin tuhannen metrin toistoja kahdeksaan otteeseen minuutin palautuksella. Lisäksi tein voimaharjoituksen ja tunnin reippaan vauhtikestävyyslenkin Jeren ja Simon ja kanssa. Kari Variksen ex-suksien kanssa olen käynyt kahdesti treffeillä ja hyvin tuntuu luistavan. Tästä saattaa kehkeytyä vielä koko talven kestävä rakkaustarina kaikkine suhdekiemuroineen.

Viime keskiviikkona lopetin myös Salazopyrinin syömisen. Olivat perkule leukosyyttit laskeneet joten homma oli lopetettava siihen paikkaan. Olisin kyllä halunnut lopettaa muutenkin, tehoa kun ei tuntunut löytyvän riittävästi. Jatkossa siirrytään biologisiin lääkkeisiin ja ensimmäinen satsi niitä lyödään suonistoon noin neljän viikon päästä. Tämä väli mennään vanhan ystäväni ibuprofeenin kanssa. Ibun, joka aiheuttaa mahavaivoja mutta vie kivut mennessään parhaalla mahdollisella tavalla. Suhtaudun varsin toiveikkaasti biologisten lääkkeiden tehoon, ja mikä parasta tehon pitäisi näkyä melko nopeasti. Eli jatkossa mennään kaavalla terveys tuli - rahat meni!

Itärintamalta uutta

Hiljaista on ollut tässäkin blogissa kuten monissa muissakin. Suurena taiteilijana olen pitänyt luovaa taukoa ja antanut ideoiden muhia päässäni kuin pataruoan Aromipesässä. Pitäisi keksiä jotain uutta näkökulmaa elämän ja urheilun taisteluista kertomisiin. Mikä se sitten olis, siinäpä se pointti piilee. Kun ei ole mitään mielessä.

Harjoittelusta voisin tarinoida. Ketä se sitten kiinnostaa. Harjoittelen joka päivä mutta ei siinä ole muuta kerrottavaa. Joskus harjoittelen pitkiä matkoja, joskus kovemmalla vauhdilla ja toisinaan temuan punttien kanssa.

Voisinhan aloittaa vaikka tipattoman talvisodan ja kertoilla sotatapahtumista. Viisi vuotta sitten sota taisi jäädä muutamaa viikkoa vaille vajaaksi, kun antautuminen oli tapahtuva Etelä-Afrikan leirin viimeisenä iltana. Mutta kun en viitsi, olut maistuu silloin tällöin sopivassa suhteessa lonkeron ja siideri säestäessä. Paukunkin saatan huitaista niinkuin ei mitään.

Yleisestä elämästä olisi myös mahdollista tehdä muistiinpanoja. Sepä olisi todellinen valttikortti. Aamulla heräsin ja kävin aamupalalle. Sitten menin harjoittelemaan. Harjoittelun jälkeen menin töihin hetkeksi, kunnes oli aika mennä syömään. Iltapäivällä olin töissä. Kotiin päästyäni lepäsin ja menin harjoittelemaan, tai yleensä vain lepäsin. Sitten söin ja menin nukkumaan. Kolmesti viikossa kävin saunassa. Jiihaa, SP Fincken elämä, todellista jetset- ja glamourelämää.

Johtopäätelmänä voidaan todeta että seestyminen on tapahtunut. Kahtena edellisenä lauantaina olen harjoitellut ja illalla on pelattu seurapelejä. Toisella kerralla kuunneltiin Loiria. Ei mitään puhetta taksin tilaamisesta, Jetistä saatikka yökerhosta.

Hurjinta mitä olen tehnyt on Tankan juttujen kuunteleminen ja pankin verkkopalvelusopimuksen tekeminen. Kyllä, tähän asti oon käynyt aina maksuautomaatilla maksamassa laskut. Mie oon niin in!

Tällä viikolla yritän vähän ryhdistäytyä Rokumentin varjolla. Viikkoon sisältyy keskiviikon Viikate-DVD2 esittelyt, mahdollisesti torstain Viikatteen keikka ja varmuudella lauantain Disco Ensemblen keikka.


tunnelmia kesältä