sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Sepelillä

Kyllä, näyttäisi siltä että tästä talvesta selvitään sittenkin hengissä. Huonolta on välillä näyttänyt ja psyyke on mennyt nileelle kuin Kymenlaakson lehtijuoksussa sepelillä olisi juossut kolmentonnin esteitä, mutta olen vetänyt perinteiseen tyyliin kiukulla sen suurempaa nautintoa kokematta. Kyllä se sitten lopulta palkitsee, ennemmin tai myöhemmin. Tai jos ei palkitse niin sitten se palkitseminen jää puuttumaan, niinhän se menee.

Treeniä on puskettu vaihtelevalla menestyksellä ja vaihtelevilla kiputiloilla, enimmän osan ajasta on kuitenkin sattunut keskimääräistä enemmän. Joskus jopa niin, että treeni on ollut pakko jättää kesken. Yhtä kaikki, yritetty on jälleen kerran. Luovuttanut olen vain kerran, reilu viikko sitten torstaina. Siitäkin selvittiin ja perjantaina oli taas hönkä päällä.

Joo ennestään vahvojen alueiden eli harjoittelun määrän ja tehon sekä ravinto-ohjelman lisäksi uutena osa-alueena ohjelmistoon on otettu suunnistustaidon kuivaharjoitukset sekä valmistautuminen tulevien harjoitusten ja leirien erityisvaatimuksiin. Jos ei oikein ole kunnosa niin eihän sitä ole kunnosa mutta ei kai sitä tarvi silti koukkia niitä rasteja minuuttitolkulla. Lisäksi vuosia sitten tehty päätös sataprosenttisesta satsaamisesta sisälsi myös selibaattilupauksen. Se on kyllä mennyt yllättävänkin helposti, ei siinä mitään. Olen kuitenkin ajatellut että jos Bulgariassa ei tapahdu mitään ilmiömäistä kulun parantumista niin annan itselleni luvan lopettaa selibaatin heti siinä lauantai-iltana kun saavutaan Helsinki-Vantaalle. Katsotaan sitten sunnuntain kolmenkympin tiestöllä mikä on vaikutus.

Eipä tässä oikeastaan muuta jutusteltavaa ole. Kaiken kaikkiaan neulasniskat elävät juuri nyt kiihkeän odotuksen vallassa. Kausi lähestyy, treenit kovenevat, lumet eivät sula, kevään kisat perutaan, osa vetää liian kovia ja takki on tyhjä, riittääkö tämä, riittääkö sekään? Voittaako Lakanen entiseen malliin, miten Ikosella kulkee, onko Haldin keväällä hieman juminen, nouseeko Taivainen suoraan maailman huipulle, kestääkö Itävuon kunto, onko Taanila yskinyt keuhkonsa pihalle talven aikana, paljonko maailman kärki on edellä? Ja ennen kaikkea: juokseeko Martomaa yhä kuudetta osuutta Jukolassa?

Vaikka heräisit vieraasta talosta
Vaikka laulaisit kuurojen seurassa
Vaikka silpoisit jälkikasvusi tai
Vaikka kärsisit elinkautista

Vaikka syntyisit maahanmuuttajana,
Tai vihaisit uutta tatuointia
Vaikka hengittäisit hermokaasua
Vaikka kaivat itsellesi hautaa

Vaikka uhkailet tyhjällä aseella,
Tai rakastat vain kasvoja peilikuvassa
Tai odotat lopunajan petoa,
Tai elät ikuisessa surussa

AIVAN NÄINÄ PÄIVINÄ
KAIKKI KÄÄNTYY VIELÄ PARHAIN PÄIN

2 kommenttia:

  1. ei, ei, vaihtelevasti, on, ei, ei, on, 5min, KYLLÄ!

    VastaaPoista
  2. Simo Martomaa on jumala jonka nimeä ei pidä turhanpäiten mainitseman.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.