keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Ei ollut helppoa Pyhä-Luostolla, ei Rautavaarassakaan

Niin joo tuota. Unkarissa tuli käytyä kattelemassa ja aikani kun tähystelin niin huomasin etten ole vielä huippukunnossa. Olen väsyneessä ja hapettomassa tilassa, niin jalat kuin aivotkin kaipaavat happea. Ei irtoa, jaksavuuus on toki hyvällä tasolla. Hyvin olis jaksanu vaikka sata kilsaa sunnuntain pitkällä matkalla.

Italian ja Tanskan/Ruotsin keikkojen jälkeen kävin tosiaan Jokikylässä levähtämässä. Luoja tietää että lepäsinkin tehokkaasti, niin oli kiirettä etten ehtinyt siirtää kamoja kaappeihin viidessäkään päivässä. En kyllä oikein tiedä mitä se kiire olikaan, ei ainakaan koulua. No kuiteskii, sunnuntaina 5.4 junamatkalla kohti kirkonkylää todettiin Pipon kanssa, että nyt saatettiin lähteä leirille hivenen vajavaisesti palautuneena. Eikä saatettu vaan lähettiinkin.

Unkarissa on muuten mäkiä. Tiedoksi niille jotka ei ole siellä käyny. Ja sit siellä Slovakian rajamailla on mäkien lisäksi myös pyöreitä suppia. Rohvessionaalit sano että se on karstimaastoa se semmonen, ja kuulemma hyvin relevanttia MM-kisoja ajatellen. En tiiä yhtään mistä ne puhuu, mut varmaan ihan asiaa. Niin tosiaan, semmosia mäkimaastoja ne kuitenkin on että jos ei ole oikein kunnossa ja virkeenä ni ei tuu mitn. Reidet ja pakarat menee hapoille eikä silloin oikein pääse eteenpäin. Toisaalta suunnistus on niin helppoa ettei siellä normaali ihminen voi edes pummata. Faktisesti ajatellen sveitsiläiset on lyömättömiä tommosessa metässä. Onhan se De Facto.

Asiaa puhuakseni treenasin viikon aikana jotain 15 tuntia. 2 kovaa ja kolme kisaa sisältyy tuohon määrään, eli varmaan ihan riittävästi. Viimisen kuukauden aikana on tota kisavauhtista suunnistusta tullu kohtuullisen runsaasti, joku vois sanoa että liikaakin. Ja sanoohan ne. Leirin jälkeen oon käyny pari kertaa lenkillä ja kuten arvata saattaa, palautumisen kanssa tulee kiire mikäli ajatellaan Tiomilaa. Se tulee olemaa ihan siinä ja siinä! Mutta jos palautuminen tapahtuu, lasken savut kaikista ulos kuin Taussi konsanaan. Lippuhan löytyy nykyisellään siihen malliin ettei sitä tarvi edes mietiskellä, senkusta antaa mennä vaan. Meil on Veikoissa ihan hyvä joukkue ja tavoitellaan sijoitusta sinne kärkisijoille. Mitä nyt sanois realistisesti, kymmenen joukkoon ehket. Tai jopa viiden. Kolmosee veikkaan Haltenia, KooÄrrää ja ootas nyt, ketäs niit nyt olikaa. No vaikka Kristiansandia, vai onko se nyt kristianstad?

Nykysellään tulee laiteltua melkosen asiallista juttua eetteriin. Johtuu siitä että oon aika pirun vanha ja sitä kautta myös aikuinen. Kyllähän miekin silloin nuorempana kirjottelin kaikenmoista soopaa ja asiattomuutta. Mut nyt kypsemmällä iällä ei ole silleen tarvetta, se on mukava huomata miten on muuttunu kaikin puolin asialliseksi. Aattelin itse asiassa jättää ens syksynä kaikki ylimenokauden riennotkin väliin ja keskittyä elämään rauhallista elämää perheen parissa. Jos nyt lokakuussa olis vaimo ja lapset ja työpaikka+auto hommattuna, niin ja talo. Se ois miusta ihan hyvä tavoite. Eihän se nyt vaadi loppupeleissä ku yhen onnistuneen viikonlopun niin noi kaikki saattaa sisältyä samaan pakettiin.

6 kommenttia:

  1. Jotta ihan omia lapsia olis lokakuussa, ne olis jo pitänyt panna alulle;-)

    VastaaPoista
  2. Lepääs nyt kunnolla ettei sinusta tule heittopussi! Kelloa käytetään, kun katotaan kuka kleeraa nopeiten. Tikkalaan mennään myös ens syssyllä...

    VastaaPoista
  3. Se on Kristiansund!

    VastaaPoista
  4. Viimeinen tavoite vaikuttaa turhankin helpolta. Susan Ruusunen on varannut hääpäiväkseen 9.9. eikä oo tietoa miehestä vielä. Eiks siinä tulis lapsia samassa paketissa?

    VastaaPoista
  5. Ruususen kanssa olisi paketti NIIN läjässä, kuin läjässä vain voi olla. Voisitte yhdessä kirjoitella asiallisia teksti-pläjäyksiä, vähän niinkuin käsi käjessä.

    FG

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.