sunnuntai 28. kesäkuuta 2009

En keksi otsikkoa

Olen asunut Passo Rollen satulassa nyt lähes kaksi viikkoa. Elämä täällä soljuu eteenpäin omalla raskaalla painollaan. Rutiinit löytyivät jo viime viikolla ja niitä olemmekin noudattaneet melko tarkkaan. Treenitkin ovat jo täyttä rutiinia, kroppa on nimittäin aklimatisoitunut vähähappiseen ilmaan hyvinkin täydellisesti. Olo on kuin Nepalin sherpalla ja juoksu sujuu kunnolla.

Tämän viikon asialistalla ovat olleet 5*1000m intervallit, sprinttiharjoitus, pitkä lenkki ja huomenna odottavat suunnistusintervallit. Siihen normaalit suljureenit selkään niin johan on. Niin ja eilen olin sairaana. Ens viikolla aletaan ottaa kuntoa esistöihin. Lihaksiston viimeinen herkkyys haetaan sitten Venetsian lämmöstä, jonne siirrymme jo lauantaina. Lämpö tuleekin tarpeeseen sillä täällä ylävillä mailla on viimeisen kahden viikon aikana ollut yksi hyvä päivä, siis sään puolesta. Jo nyt on kumma.

Sitten tämän nuivan jutun asiapuoleen. Samalla vaihdan kirjakielen tämmöseen puhekieleen. Elikkäs siis miulle tarjoutu tänää mahollisuus juosta nuorten mm-kisojen (ne jotka on käyny ni sanoo että zeiwokki, niil on myös jonkun muun maan suunnistuspaita minkä ne on ilman lupaa vaihtanu banketissa kännispäissään) nortongin mallisuunnistus (kuulemma model iiventti piireissä). Tuli siinä könytessä mieleen että miksen laittelis vähän ylös semmosia meikämannen mielestä oleellisia asioita sen suhteen jos meinaa löytää hyvin ne liput sitte siellä kisoissa. Eli tahtoo sanoa että jos joku nyt näitä jaksaa lukea nii tehkää just päinvastoin. Lisäks toi Tavernaro luovutti yhen katsojakisojen kartan ja siitähän näkee pikkusen sitä ite kisaaluettakin nii miehän pystyin sit vähän päättelemään että minkämoista maastoa niillä juniooreilla tulee mahollisesti vastaan.

Maasto

Yhtä rinnettähän se on. Mut mitä nyt ton perusteella analysoisin nii hyvinkii juostavaa semmosta. Mettä näyttää pohjoismaiselta ja puusto yksinomaan kuusta. Semmonen havainto pisti silmään että pohja on todella kova, sehän sit tekeekin sen helposti kleerattavaksi. Mallisuunnistuksessa oli myöskii yks väli niittyä mikä vois antaa osviittaa siitä että ite kisassakin tulee semmosta. Lehmiähän siel oli niin ettei sekaan mahtunu, ykskään ei kuiteskaa hyökkäilly. Sitä paitti lehmähän on hidas juoksemaan, tiesihän sen Väätäisen Juhakin aikoinaan eikä sen takia juonu maitoa. Kaikkea muuta tais sitten hörpätäkkin.

Tekniikka

Ite kehitin ton reissun aikana semmosen hienon havainnon että ei se rinne mitään pahaa ole jos tajuaa kattoa oikeita asioita. Ja ne oikeat asiat oli aika tarkalleen kartalla merkattuna keltasella, ainakii silloin kun mie viimeeks tota karttaa kattelin. Puusto on melko synkeää kuusikkoa, mut aukeille pääsee ilmeisesti sen verran valoa että nehän on hyvinkin ruohoa ja muuta sen semmosta kasvavia. Ja voin kertoa että ne näkyy kauas. Niitä mie kattelisin jos lähtisin sinne kisaa painamaan. Ohan siellä sitte perinteisiä kiviä ja jyrkänteitä mistä voi olinpaikkaansa tsiikailla. Ja sitten jos sattuu olemaa taitomiehiä ja äo tommonen reilu 160 niin tottahan käyrästö tarjoaa omat kohteensa kuten tasot ja muut. Ainaskii tämmönen vähä pöljempi selvis hyvin noilla keltasilla.
Sinälläänhän noi välit tultaneen juoksemaan melko suoraan. Maastossa ei näet ole mitään erinäisiä mäkiä vaan se on yhtä ja samaa rinnettä koko alue. Avoimilla alueilla saattais tulla semmosia melko jyrkkiä ojanotkoja, minkä kiertämistä vois ehket nohevampi harkita. Kova menee suoraan.

Korkeus

Maasto sijaitsee merenpinnan yläpuolella. Ja kaiken lisäks tommosen 1500-1800 metriä. Voisin sanoa että jos ei siihen ole hyvin aklimatisoitunu niin semmonen hivenen tunnusteleva alku voi olla pitemmän päälle viksun valinta. Voihan niitä elimistön reaktioita makustella pari ekaa kilsaa ja jos lihaksisto on semmosen öljytyn tuntunen niin mikä ettei, antaa mennä vaan.

Sää

Viimisen kahen viikon aikana on ollu yks lämmin päivä. Vettäkin sadellu varsin kohtuullisia määriä. Eli en lähtis ennustelemaan mitään hellekisaa. Tämä siis koskien nortonkia, muut matkat näyttää olevan alempana ja siellähän sitä lämpöä piisaa. Mut ei tiiä, voi olla että sattuu kuumakin päivä. Emmie mikään Seija Paasonen ole.

Kengät

Suosittelen nastareita. Ite juoksin nappuloilla ja nekin piti kyllä lähes optimaalisella tasolla. Piikkareita en laittais. Täkäläiset tiet on semmosta karkeeta sepeliä ja se ei ole mitään ihanuutta painella niitä pigareilla.

Treenit

Toivottavasti ootte juossu rinteissä. Jos ette niin myöhästä on.

Ja loppuun lainaus Eero Mäntyrannan kirjasta Kairoilta Kisaladuille:
Kun lähdin Lankojärveltä Pelloon, äiti neuvoi läksiäiseksi: Muista nyt sitten poika, että et ala niitten huturoitten kanssa höpistä. Olet vain kunnolla ja tienaat niin, että pääset elämisen alkuun. Teinkin kovan päätöksen, että naisten kanssa ei kyllä aleta minkäänlaisiin tekemisiin. Niin siinä kuitenkin kävi, että heti ensimmäisenä sunnuntaina kävin yhtä tyttöä saatolla ja seuraavana Raakel Enbuskaa.

1965
Sunnuntai: Lepoa. Hierotus.
Maanantai: Hiihtoa 45 kilometriä vähälumisella tiellä.
Tiistai: Hiihtoa samalla tiellä 60 km. 25 astetta pakkasta.
Keskiviikkoa: Hiihtoa samalla tiellä 45 km. Edelleen 25 astetta pakkasta.
Torstai: Matkustus Pallaksen leirille. Hierotus.
Perjantai: Hiljaista hiihtoa 55km Pallastunturin laduilla.
Lauantai: Hiihtoa 55km, josta 20km kovia vetoja. Hierotus. Sauna.

1 kommentti:

  1. Hei äspeebeibe. Heivaa toi tsuunnistus. Ryhdy kirjailijaksi. Syykkisesti paljo helpompaa, samaa mäntyranta pallistajalla. Lumivyöryssä.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.